Suomen Pohjavesitekniikka Oy

Koepumppaukset ja -imeytykset

Suunnitellun vedenoton tai tekopohjavesilaitoksen toimintakelpoisuuden varmistamiseksi ja vesiluvan saamiseksi on tehtävä riittävät tutkimuskokeet eli koepumppaukset tai -imeytykset. Tutkimuskokeilla selvitetään pohjavesialueen ominaisuuksia osana laajempaa tutkimuskokonaisuutta. Koska vastaamme yleensä koko tutkimuskokonaisuudesta, meillä on parhaat edellytykset onnistuneiden tutkimuskokeiden toteuttamiseksi.

Pitkäaikainen koepumppaus

Pohjavesiesiintymän antoisuus ja saatavan pohjaveden laatu selvitetään luotettavasti suorittamalla riittävän pitkäaikainen koepumppaus. Koepumppauksen tavallinen kesto vedenottamohankkeissa on 4–12 kuukautta, mutta suoritamme myös yli vuoden kestäviä erittäin pitkäaikaisia koepumppauksia. Pitkäaikaisten koepumppausten etu on se, että niiden avulla voidaan arvioida vedenoton vaikutukset hyvin luotettavasti. Siksi ne myös nopeuttavat ja sujuvoittavat vesilupakäsittelyjä. Lyhytaikaiset, maaperän pistekohtaisen vedenjohtavuuden selvittämiseen tähtäävät koepumppaukset olemme korvanneet putkivirtausmittauksilla.

Yleisimmin koepumppaus suoritetaan rakentamalla koepumppauspisteeseen siiviläputkikaivo, jonka sisälle pohjaveden pinnan alapuolelle asennetaan uppopumppu. Menettelyn avulla koepumppauspaikka voidaan valita pohjavedenpinnan syvyydestä riippumatta. Usein tällaiset koekaivot rakennetaan harjun ydinkerroksiin, joissa saavutetaan suuret antoisuudet ja pohjavedenlaatu on hyvä. Menetelmillämme toteutettu koekaivo toimii myös koepumppausten jälkeen vedenottamon varsinaisena vedenottokaivona.

Koepumppaus on myös mahdollista järjestää asentamalla pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvia imuputkia, jotka on varustettu siiviläosalla. Koepumppauksen jälkeen imuputket tavallisesti poistetaan. Jos pohjavesi on syvemmällä kuin 7 metriä maanpinnasta, ei koepumppausta voida suorittaa imusarjan avulla.

Koepumpattu vesi voidaan johtaa esimerkiksi järveen.

Koepumpattu vesi voidaan johtaa esimerkiksi järveen.


Koeimeytys ja tekopohjavesitutkimukset

Koeimeytys tehdään yleensä tekopohjavesihanketta varten. Koeimeytykset ovat edellytys tekopohjavesihankkeen toteutuskelpoisuuden varmistamiseksi, vaikutusten arvioimiseksi ja luvan saamiseksi. Siksi koeimeytysten kesto on tyypillisesti yli vuoden. Koeimeytyksessä joko samalta pohjavesialueelta otettua vettä tai pintavettä imeytetään pohjavesiesiintymään. Koeimeytys voidaan tehdä sadettamalla, altaisiin tai koeimeytyskaivoihin.

Olemme suorittaneet laajoja ja teknisesti haastavia koeimeytyksiä lähes kaikkien suomalaisten tekopohjavesilaitosten tutkimuksissa.

Sadetusimeytys on yksi vaihtoehdoista koeimeytyksen toteuttamiseen.

Sadetusimeytys on yksi vaihtoehdoista koeimeytyksen toteuttamiseen.

Oikein toteutettuna imeytys toimii myös paukkupakkasilla!

Oikein toteutettuna imeytys toimii myös paukkupakkasilla!

Koepumppausten ja -imeytysten vaikutusten tarkkailu

Koepumppauksissa ja tekopohjaveden imeytyskokeissa seuraamme pohjaveden pinnankorkeutta ja pumpattuja vesimääriä sekä vedenlaatua tarkoin ja tiheästi. Hyödynnämme tarkkailussa laajaa mittausmenetelmien valikoimaamme, esimerkiksi happi- ja lämpötilaprofiilimittauksia sekä virtausnopeusmittauksia. Näin saamme monipuolista tietoa alueen ominaisuuksista ja toiminnan vaikutuksista raportointia ja vesilupahakemusta varten.

Suosittelemme automaattisen mittalaitteiston käyttöä pinnankorkeuksien ja vesimäärien mittaukseen koepumppauksissa ja tekopohjavesitutkimuksissa, koska sillä saadaan paljon luotettavaa ja tarkkaa mittausaineistoa laskennan pohjaksi ja säästetään myös henkilötyövoimaa. Olemme käyttäneet tutkimuskokeissa itse kehittämiämme automaattisia mittauslaitteistoja vuosina 1987–2016, ja nykyisin käytämme yhteistyökumppanimme valmistamaa mittausjärjestelmää.

Referenssejä

Viitasaaren Luukkaanniemen vedenottamon pitkäaikainen koepumppaus


2021–2022

Sotkamon Kankaalan vedenottamon koepumppaus


2021

Konneveden Majakankaan tekopohjavesihankkeen koeimeytys ja -pumppaus


2014

Siirry referensseihin

© 2024 Suomen Pohjavesitekniikka Oy